Ihmeellinen se Firenze oli – kaunis kuin postikortti. Ne jotka ovat käyneet Firenzessä, tietävät mistä puhun. Minulle reissu kaupunkiin oli ensimmäinen. Viikonlopun jäljiltä oloni on vielä pöyristynyt Firenzen kauneudesta – sen mahtipontista kirkoista, taideaarteista ja salaperäisist,ä kapeista kujista. Pyhimysten kuvat kadunkulmassa, mukulakivikadut ja ravintolasta kadulle leijaileva pizzan tuoksu – ja kaikki tämä on pienelle turistille vähän liikaa. Ei ihme, että Firenzessä kävijät saattavat kärsiä Stendhalin syndroomasta. Siis eräänlaisesta taideähkyistä. (Firenzeläinen psykiatri otti tämän diagnosin käyttöönsä 1980-luvulla, kun hänen vastaanotolleen tuli…
