Tuliko luvattua, että emännöisit pikkujoulut kotonasi? Seuraavaksi tietysti stressaat, mitä tarjota, kuka toimii tiskijukkana ja mitä pukisi päällensä.
Tässä omat tärppini takuumaukkaisiin ja rentoihin juhliin. Omissa pikkujouluissamme teemaksi nousi kierrätys kuin huomaamatta, sillä juhlissa luotettiin vanhoihin resepteihin, biisilistoihin ja mekko oli sekin ollut päällä jo useana vuonna peräkkäin.
“Kääk, meillä on tänään bileet”, huokaisin kauhuissani miehelleni.
Ranskis ei asiasta sen kummemmin stressannut. Totesi, että hankitaan fromageriesta juustoja, boulangeriesta leipää ja useampi pullo kuohuvaa. Helppoa!
Suomalaiseen tapaan en osannut olla täysin stressaamatta, ja muutenkin, eikö sitä emännän kuulu jotain itsetehtyä tarjota? Laiskana emäntänä (vedän tässä vaiheessa äitikortin esiin) päätin, että nyt mennään helpolla reseptillä. Eli millä? No pizzalla tietenkin. Helppo, nopea ja takuuvarma syötti.
Juhlia järjestäessä mietin, miksi ihmeessä juhlamenun pitäisi olla liian erikoinen! Vauvavuoden aikana jos jotain olen oppinut, niin se on tämä: ei pidä ajatella liian monimutkaisesti. Joskus on vain helpointa valita se mutkattomin tie.
Ja arvatahan sen saattoi: sinne ne kolme pellillistä pizzaa katosivat vieraiden suuhun. Ja niin menivät juustotkin ja se leipä. Kuohuvaa taisi jäädä yksi pullo.
Ja mitä musalistaan tulee, valitsin taustalle häihin laatimani soittolista, jonne heitin sekaan pari joulubiisiä.
Pukeutumisen osalta valitsin päälleni vanhan kimaltelevan silkkimekon. Sen kaivan esille pukupussista kerran vuodessa. Tähän mennessä se on palvellut jo viisissä eri juhlissa. Palvelee varmasti jatkossakin.
Lopputulos: onnistuneet juhlat. Jäi hyvä mieli. Taidan järjestää toistekin.
No Comments