Oivalluksia

Roskalavan muija

Posted on 26 syyskuun 2018 - 3

Olemme tällä viikolla muuttamassa kalustamattomaan vuokra-asuntoon. Suomalaisittain hetken maailmani alkoi pyöriä täydellisen kodin sisustamisen ympärillä. Siitähän me pohjoisen ihmiset olemme tunnettuja – kuvankauniista kodeista. Kävin Habitare-messuilla hankkimassa lisää sisustamisvimmaa. Oih, mikä ihana nojatuoli ja sohva tuossa! Ja tuo villamatto, jota näkyy kaikkien uskottavien somevaikuttajien Instagram-feedeissä. Kaunis se kyllä on! Minuakin puraisi sisustuskärpänen. Mutta sitten aloin analysoida tarkemmin sisustamisvimmaani: alanko nyt täyttämään jotain tyhjiötä kodin laittamisella? Älkää ymmärtäkö väärin, pidän kyllä kaikesta kauniista ja esteettisestä, arvostan designia, ja minulle on väliä,…

Oivalluksia

Päästä irti!

Posted on 11 syyskuun 2018 - 1

Joogatunneilla ja ohjatuissa meditaatiossa on usein teemana irtipäästäminen. Ohjaaja kehottaa lempeällä äänellä hengittämään sisään nenän kautta ja vapauttamaan ilmaa hitaasti uloshengityksellä suun kautta ja päästämään samalla irti jostain, jota olemme pidätelleet sisällämme. Hengenruokana tämä mantra on osa joka-aamuista meditointihetkeä. Muuttopuuhien keskellä olen puolestaan oivaltanut konkreettisesti, kuinka vapauttavaa irtipäästäminen on. Pakatessamme muuttokuormaa Bretagnen-taloon vietäväksi, päätimme, että koittaisimme myydä tai antaa pois suurimman osan huonekaluista ja kodinkoneistamme. Niinpä Wallapop-applikaation ja upean naapurimme avustuksella olemme myyneet terassi- ja toimistokalusteita, baarijakkaroita, jääkaapit ja pesukoneet…

Oivalluksia

Syksyn hidasta-lista

Posted on 5 syyskuun 2018 - 1

Syksy edustaa minulle uusien asioiden kultakautta. Aloitan uusia kursseja ja laadin aikatauluni vähän vahingossakin täyteen tekemistä. Tänä syksynä päätin toimia toisin. Jo elokuussa se alkoi. Tuleva syksy houkutteli katsomaan työväenopiston kurssitarjontaa. Pitäisikö ilmoittautua kieli- tai maalauskurssille? Entä jos opettelisin kokonaan jonkin uuden taidon? Haastaisin itseni! Sitten pysähdyin, miksi ihmeessä yritän taas kuormittaa päiväni ja minimoida vapaa-aikani. Rästissä on jo ennestään muutama iso kirjoitusprojekti, joita minulla ei ollut voimia tehdä valmiiksi keväällä. Jospa siis tekisin ne ensin valmiiksi. Ok, ilmoittauduin lopulta…

Oivalluksia

Tänä syksynä kaikki taas muuttuu

Posted on 15 elokuun 2018 - 2

Kulunut kesä on ollut minulle raskas. En viettänyt sellaista huoletonta ja kevyttä kesää kuin suunnitelmissani kuvittelin. Raskaus on tarkoittanut minulle kirjaimellisesti sekä kehon että mielen raskautta. On pitänyt tehdä isoja tulevaisuudenpäätöksiä hormonihöyryisen pään oikutellessa puolesta ja vastaan. Toisina päivinä olen itkenyt sitä, että haluan jäädä Kataloniaan ja toisina, että haluan palata Suomeen. Yllätysraskauden prosessoiminen on sekin ollut oma polkunsa. Kesä- ja heinäkuun velloin kuin ahdistavassa unessa. Mikään päätös ei tuntunut oikealta. Mieheni kanssa keskustelut kutistuivat siihen, missä asuisimme tulevana syksynä.…

Oivalluksia

Minne matka?

Posted on 20 heinäkuun 2018 - 1

Kirjoitin taannoin jutun varasuunnitelmasta, mutta enpä arvannut, kuinka pian saisin miettiä elämääni monella tapaa uudestaan. Oli kuin alitajunnassani olisi muhinut orastava muutosaalto, jonka ympäristöön virittämiä vihjeitä en osannut tai halunnut tulkita. Kesäkuu ja Espanjan tukala helle. Makasin levottomana terassituolilla, yritin suoriutua arkipuuhista mahdollisimman vaivattomasti ja paljastamatta, että mielessä oli liikaa asioita. Suomen-reissun aikana ajatukset asettuivat omiin uomiinsa ja kuin matka, joka oli tullut tiensä päähän, päätös (erittäin vaikea sellainen) tuli tehtyä. Sitä edelsi matelehtiminen. Suopaaminen ja huopaaminen, eipäs–juupas-rinki. Näin kummassakin…

Oivalluksia

Oivalluksia matkan varrelta

Posted on 11 kesäkuun 2018 - 3

Piipahdin minilomalla Lontoossa ystäväni luona. Istuimme pubissa, vaeltelimme ympäri kaupunkia, kävimme festivaaleilla ja vielä reissun päätteeksi päädyimme soholaiseen blues-baariin kuuntelemaan live-musiikkia. Tuona kolmena päivänä tunsin olevani elossa. Oli kiva tarkkailla, kuinka lontoolaiset pukeutuvat, missä on kiinnostavimmat katumarkkinat, siemaista siideriä suuren suuresta pintistä ja imeä kaupungin energiaa. Sitten se sama tunne iski, jonka koin viimeksi Pariisissa. Suurkaupunkiahdistus. Parin päivän jälkeen suurkaupunki alkaa syödä energiaa. Jalkani ovat väsyneet kävelystä, ilmansaasteet saavat silmät ja suun kuivaksi, kiireisten toimistotyöläisten ripakka askel kadulla – koko…

Oivalluksia

Miksi muutimme Kataloniaan?

Posted on 29 maaliskuun 2018 - 2

Olen kirjoittanut uudesta alusta ja kokemuksista, joita uusi asuinympäristö on minussa herättänyt. Taustalla olevia syitä elämänmuutokseen olen kuitenkin avannut vähän. Nyt on sen kirjoituksen aika. Eli: miksi muutimme Pariisista Kataloniaan? Suurin syy oli, että halusimme yksinkertaisemman elämän äärelle ja luonnon läheisyyteen. Hektinen suurkaupunkielämä alkoi uuvuttaa, emmekä halunneet kasvattaa lastamme ilmansaasteongelmista kärsivässä kaupungissa. Kun aloimme miettiä tarkemmin, minne muuttaisimme, muotoutui erääksi kriteeriksi se, että ilmasto olisi suotuisa. (Mieheni kompensoi tätä sillä, että koska hän viettää päivät tietokoneen äärellä, hän haluaa vastapainoksi…

Oivalluksia

5 asiaa, jotka ovat toisin

Posted on 19 maaliskuun 2018 - 1

Olemme ehtineet asua Barcelonan maakunnassa nyt reippaan kuukauden. Jo lyhyen oleskelun jälkeen olen huomannut itsessäni tiettyjä muutoksia. Myös usea ennakko-oletus on joutanut romukoppaan. Ennen: Kiirehdin paikasta toiseen. Suurkaupunkimiljöössä huomasin käyttäväni paljon aikaa paikasta toiseen liikkumiseen ja turhanpäiväiseen sähläämiseen. Nyt: Käymme Barcelonassa ehkä kerran viikossa. Mietimme etukäteen, mihin menemme. Näin aikaa ei tuhlaudu spontaaniin haahuiluun (vaikka toki sekin on toisinaan hauskaa). Muuten siis vietämme aikaa omassa kylässämme. Päivän todo-listan ehtii tehdä ennen lapsen noutoa päivähoidosta, ja siltikin jää aikaa ihmetellä edessä…

Oivalluksia

Neljän munan tarina

Posted on 11 maaliskuun 2018 - 4

Pelkäsin Barcelonan maakuntaan muuton myötä, että eristäytyisin muusta maailmasta ja eläisin vain omassa pihapiirissäni. Ajatuskin uusien ihmissuhteiden luomisesta vieraassa kulttuurissa tuntui uuvuttavalta, ja siksi päättelinkin, että ulkoporttini maailmaan olisi (noloa kyllä) somekanavat! Yksinjäämisen pelko osoittautui nopeasti turhaksi. Ei ole nimittäin kulunut päivääkään, etten olisi jutellut minulle vieraan ihmisen kanssa – vaikka harvoin jaamme edes samaa kieltä! Ensimmäinen huomioni onkin tämä: ihmiset ovat käsittämättömän ystävällisiä. Esimerkkitarina 1: Olimme viime sunnuntaina lähdössä takapihan portista luontokävelylle ja samalla katsomaan erään talon kanoja (tyttömme…

Oivalluksia

Uusi alku

Posted on 6 helmikuun 2018 - 2

Sanotaan se suoraan: pelkäsin julmetusti Kataloniaan muuttoa. Helsingissä iltaisin nukkumaan mennessä tunsin palan nousevan kurkkuun, koska tuleva muutto pelotti. Olin alkanut sopeutua Suomeen niin hyvin. Minusta oli ihana, että kävellen pääsi Helsingin keskustaan, kauppaan ja joogatunnille. Nautin pienen pääkaupunkimme pöhinästä: ei liikaa ihmisiä mutta silti sopivasti aktiviteettia. Kun sitten saavuimme Barcelonan maakuntaan, iski kovan luokan kulttuurishokki. Elämänmuutos kaupungista pieneen kylään tuntui liian rajulta. Tähän en osannut henkisesti varautua. Nyyhkytin miehelleni, että olisin kuin vankilassa täällä – siihen ei huikea näköalakaan…

Older Posts

Newer Posts