Lanzarotella olen oivaltanut, miksi kaksi viikkoa on ideaalipituus lomalle. Itse asiassa kahden viikon lomaa voi verrata parisuhteen kehityskulkuun tai romanttisen komedian juonikuvioihin: Ensin ihastutaan ja ollaan hurmoksessa. Sitten tulee ristiriita, konflikti, joka on ratkaistava. Viimeisellä kolmanneksella meno tasaantuu. Lopussa on tapahtunut henkistä kasvua, ehkä jostain luopumistakin, mutta lopputulemana pariskunta on päihittänyt esteensä, ja lopputekstejä säestää duurisointu.
Jotenkin näin tulkitsen myös lomamatkaamme.
Aluksi oli suuri ihastus ja euforinen olo tästä kaikesta kauneudesta. Sitä seurasi kovanluokan väsymys. Mieli täyttyi eksistentiaalista kysymyksistä. Samalla arkikuvioiden yhteensovittaminen tuntui haastavalta mukauttaa lomakontekstiin. Kun päälle vielä halusimme nähdä ja kokea mahdollisimman paljon, oli tuloksena kaksi väsynyttä aikuista, jotka kyselivät toisiltaan ”niin, mikä loma?”
Ensimmäisen viikon jälkeen, kun sekä mieli että ruumis olivat käyneet omat kamppailunsa, saattoi toisen viikon ottaa täysin rennosti ja vaipua lomamoodin, jossa päivän tärkeimpänä kysymyksenä oli, mitä tänään syötäisiin. Tehtävälistalla puolestaan oli vähän urheilua, pari tuntia töitä, pitkiä vaunulenkkejä, päiväunia, pyykinpesua, lukemista ja iltapalan laittoa. Tiivistäen siis juuri sitä tasapainoista oleilua, mitä lapsiperheen loma voi parhaillaan olla.
Erällä tapaa lomamatka on myös matka omaan itseensä, kun arjen kiireen tainnuttamat ajatukset pulppuavat holtittomana pintaan keskellä kuohuvaa merimaisemaa. Kun uskaltautuu esittämään itselleen niitä haastaviakin kysymyksiä, huomaa, että myös uusille ideoille ja ajatuksille on taas sijaa. Olo on kuin olisi käynyt jonkin kummallisen puhdistumisrituaalin, meripesun.
Kun vuorossa on viimeinen päivä idyllisessä Arrietan kalastajakylässä, on lomalaisena oikeastaan valmis palaamaan takaisin kotiin.
Mielessä soi jo lomareissun lopputunnari, joka tavailee Roxy Musicin More Then This -biisin sointuja.
Lopputeksteissä tyytyväinen vaimo kiittää aviomiestään upeasta ja hullunkurisesta lomamatkasta. Ja tietysti parhaasta matkaseurasta.
No Comments